Tutustu uuteen paikallisnäyttelyyn Altona-museossa!

Tutustu uuteen paikallisnäyttelyyn Altona-museossa!

Altona-museossa oli 12. marraskuuta jännittävä näyttely "Mitä koti täällä tarkoittaa?" avattiin, joka on katsottavissa 16.3.2026 asti. Esitys on omistettu kysymykselle, mitä koti tarkoittaa historian ja kulttuurin kontekstissa. Otto Lehmannin vuonna 1901 perustama Altona-museo näkee itsensä pohjoissaksalaista kulttuurihistoriaa välittävänä paikallishistoriallisena museona ja kansankasvatuskeskuksena. Sen perustaja keräsi keramiikkaa, perinteisiä pukuja ja maalaistaloja, mikä johti monipuoliseen kokoelmaan, joka sisältää myös historiallisia maalaistalomalleja. Näyttely tarkastelee kriittisesti kokoelman historian alkua ja esittelee esineitä asumisen, vaatetuksen ja ruoanlaiton alueilta, jotka heijastelevat 1900-luvun alun kotiseutukäsitystä. Samalla nämä historialliset näyttelyt tuodaan vuoropuheluun nykyajan valokuvauksen ja muotoilun kanssa. Kuten [hamburg.de raportoi](https://www.hamburg.de/kultur/ exhibition/was-heisst-hier-heimat-1117184), kotia ei voida nykypäivänä tulkita monipuolisemmin kuin tässä näyttelyssä.

Näyttely käsittelee myös valtaa, kuulumista ja yhteisöllisyyttä. Tämän aikana perustettiin jopa ”kotikirjasto”, jonka tarkoituksena on antaa kävijöille mahdollisuus käydä kirjallisia keskusteluja käsitteistä kuten koti, koti, adoptiokoti ja kodittomuus. Jokainen voi tehdä ehdotuksia kirjaston laajentamiseksi diskurssin aktiiviseksi muokkaamiseksi. Erityinen kohokohta on Otto Lehmannin entinen työpöytä, joka on nähtävillä toisessa kerroksessa. Arkistomateriaalit valaisevat kriittisesti myös Lehmannin ymmärrystä museoista ja roolistaan ​​natsikulttuuripolitiikassa, samalla kun esitellään historiallisia maalaistalojen malleja.

Katsaus teollistumiseen

Etenkin 1900-luvun alussa vastakkainasettelua kotimaan kanssa ei voida erottaa yhteiskunnan kokemista sosiaalisista ja taloudellisista mullistuksista. 1830-luvulta lähtien Saksassa tehtiin laajaa rautateiden rakentamista, joka yhdisti pirstoutunutta taloutta ja loi itseään vahvistavan teollisen syklin. planet-wissen.de mukaan Ruhrin alueella oli keskeinen rooli, koska sillä oli tärkeä teräksentuottaja, Krupp-yhtiö. Kulutushyödykkeiden kysyntä kasvoi dramaattisesti 1850-luvulla, mikä korosti ajanjakson talouskasvua.

Teollistuminen toi sekä edistystä että haasteita. Toisaalta Berliinin kaltaiset kaupungit alkoivat kasvaa räjähdysmäisesti, kun monet muuttivat teollisuuteen. Toisaalta monet ihmiset kärsivät ankarista työoloista tehtaissa ja asunnon puutteesta. Paineet sosiaaliseen infrastruktuuriin kasvoivat jatkuvasti. Sivuston [bpb.de] (https://www.bpb.de/themen/zeit-kulturgeschichte/revolution-1848-1849/517430/die-wirtschaft-mitte-des-19- Jahrhunderts/) tietojen mukaan väestö kärsi vakavasti talouskriisistä, joka heijastui myös 1800-luvun1 alussa. Nämä vallankumoukselliset liikkeet liittyivät läheisesti taloudellisiin olosuhteisiin, kuten sadon epäonnistumiseen ja elintarvikkeiden hintojen nousuun. Poliittiset jännitteet lisääntyivät, ja vain maat, joissa kriisejä oli vähemmän, pysyivät rauhallisina.

Kotiin muutoksen edessä

Tämän päivän kotimaan käsitettä ei siksi voida tarkastella eristyksissä, vaan menneisyyden kehitys vaikuttaa siihen voimakkaasti. Julkiselle keskustelulle on edelleen ominaista keskustelu terminologiasta. Näyttelyssä käsitellyillä vallan ja yhteisön teemoilla on myös merkittävä rooli nyky-yhteiskunnassa. Kansleri Bismarckin sosiaalipoliittiset toimet, kuten sosiaalivakuutuksen käyttöönotto 1880-luvulla, loivat puitteet, jotka vaikuttavat edelleen sosiaaliturvan ja yhteisön ymmärtämiseen nykyään. Taloushistoria on siis suora osa kotimaa-ajatusta, joka kulkee eri yhteiskunnallisten vaiheiden läpi.

Tässä mielessä Altona-museon näyttely on vaikuttava esimerkki siitä, miten kulttuuriset ja sosiaaliset käsitteet liittyvät toisiinsa. Hän pyytää meitä ajattelemaan paitsi menneisyyttä myös kodin roolia nykypäivän monimutkaisessa yhteiskunnassa. Tämä on ehdottomasti avain menneisyyden ja nykyisyyden ymmärtämiseen, mikä viittaa myös tulevaisuuteen.