Postkolonialistinen muisti: Nuoret tutkivat Hampurin siirtomaaperintöä

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Viktoria Zvolski vaatii vahvempaa postkolonialistista muistokulttuuria Hampuri-Jenfeldissä; Toimintapäivä 6. heinäkuuta Tansania Parkissa.

Viktoria Zvolski fordert eine stärkere postkoloniale Erinnerungskultur in Hamburg-Jenfeld; Aktionstag am 6. Juli im Tansania-Park.
Viktoria Zvolski vaatii vahvempaa postkolonialistista muistokulttuuria Hampuri-Jenfeldissä; Toimintapäivä 6. heinäkuuta Tansania Parkissa.

Postkolonialistinen muisti: Nuoret tutkivat Hampurin siirtomaaperintöä

Tansania Parkissa Hamburg-Jenfeldissä 6. heinäkuuta kaikki pyörii siirtomaamenneisyyden muistelemisen kulttuurin ympärillä. Toimintapäivä "Vanhoja tarinoita, uusia lähestymistapoja – Miltä postkolonialistinen muisti kuulostaa, kun nuoret kertovat tarinoita?" lupaa jännittäviä oivalluksia Saksan siirtomaahistorian ja sen nykyisyyden yhteyksistä. Taz kertoo, että Viktoria Zvolski, sitoutunut koulutuspuhuja, korostaa postkolonialistisen muistokulttuurin tärkeyttä, koska siirtomaa jatkuvuus on edelleen havaittavissa.

Vierailijat voivat odottaa vilkasta vaihtoa, jossa nuoret osallistuvat aiheeseen. Zvolski vaatii äänekkäästi taz Saksan kolonialismin vahvempi ankkuroiminen saksalaiseen muistokulttuuriin ja näkee yhtäläisyyksiä kansallissosialismin kanssa. "On järkyttävää, että monet nuoret kokevat syrjintää ja rasismia 12-vuotiaasta eteenpäin ilman, että heille opetetaan historiaa koulussa", Zvolski sanoi.

Muisti perspektiivillä

Tansania-puisto on tärkeä paikka projisoida siirtomaaväkivaltaa ja ideologioita nykypäivään. Puistokierrosten aikana opiskelijat kokevat, kuinka nämä asiat vaikuttavat vielä nykyäänkin. Zvolski ja hänen tiiminsä ovat luoneet erityisiä työpajoja selittääkseen kolonialismin ja kansallissosialismin monimutkaisia ​​yhteyksiä. "Palaute ensimmäisten tarkastusten jälkeen oli jatkuvasti positiivista, ja paljon tietoa jäi meihin kiinni", Zvolski selittää. Opiskelija osaa yhdistää oman todellisuutensa historialliseen tietoon ja löytää siten erilaisen lähestymistavan aiheisiin.

Nämä työpajat eivät vain välitä tietoa, vaan myös avaavat tilaa henkilökohtaisille tarinoille. Monilla nuorilla on jo tietoa elokuvista ja Internetistä, mutta heidän on usein vaikea ymmärtää monimutkaisia ​​yhteyksiä. Työkaluna luotiin aikajana, joka näyttää elämäkerrat ja historialliset tiedot auttaakseen oppilaita ymmärtämään aiheita paremmin.

Hampurin polku postkolonialistiseen muistiin

Hampurin kaupunki itse on myös ottanut askeleen kohti postkolonialistista muistokulttuuria. Heinäkuussa 2014 senaatti päätti kehittää kaupungin laajuisen konseptin, joka sisältää erilaisia ​​näkökulmia, kuten: HOOU kuvailee. Hampurin yliopiston tutkimuskeskus "Hamburg's (post-)colonial legacy" työskentelee tieteellisesti perusasioiden parissa.

Aloitteen tavoitteena on kehittää moniulotteinen muisti, joka ottaa huomioon kolonisaattoreiden ja kolonisoitujen sekä heidän jälkeläistensä näkökulmat. Tutkimuskeskus suunnittelee myös virtuaalista osallistumislaboratoriota, joka on aktiivisesti mukana suunnittelemassa kaupunkien postkolonialistista muistikonseptia ja haluaa edistää globaalia vaihtoa aiheesta.

Toinen projekti sisältää blogitekstisarjan ja perusteellisen verkkoseminaarin Saksan siirtomaahistoriasta, jota johtavat prof. tohtori Jürgen Zimmerer ja tutkimusassistentti Kim Sebastian Todzi. Jos haluat tietää lisää, voit katsoa myös projektia esittelevän videon, joka julkaistiin Creative Commons -lisenssillä.

On selvää, että siirtomaamenneisyyden ymmärtäminen ei ole vain välttämätöntä, vaan myös jännittävä ja rikastuttava kokemus Hampurin nuorille. Toimintapäivä 6.7. tarjoaa mahdollisuuden syventyä näihin aiheisiin ja saada uusia näkökulmia.